See the text in the original language
The story I’m writing you about, is, as mentioned in the title, a story about me.
This trip, would be in fact my first ”real” trip aboard. And I was nervous, to the point of panic. To help myself, I made a deal, and I would make my final decision, either to go or stay home, on the very morning.
Despite my hopes, that morning came, and I was still not sure, what I should do with myself. Staying home would be an easy solution. I could just call in sick and wish others bon voyage and go back to sleep. Or, I could challenge myself and drag me into the bus and go. I decided to do the latter.
So, I went, and it was the right decision. I saw incredible landscapes, I got to spend time with my friends, we laughed, we painted and photographed outside, we heard stories, learned about local history, kvens, stuff I had no previous knowledge about. But most importantly, I won. I overcame my anxiety, survived, and most importantly, enjoyed my time there.
I’ll never forget this journey along the northern lights route.
Niko Laurila, Visual Art Student Lapland UAS.
Tarinani Revontulten tieltä, on tarina minusta. Tämä matka oli ensimmäinen ”oikea” ulkomaanmatkani koskaan, ja ennen lähtöä, olin todella jännittynyt. Sovin itseni kanssa edellisenä iltana, että tekisin lähtöpäätöksen vasta aamulla. Aamu koitti, enkä vieläkään tiennyt, mitä tekisin itseni kanssa. Minua pelotti edelleen ja kotiin jääminen tuntui helpolta vaihtoehdolta, mutta samaan aikaan tiesin, että jos en lähtisi katuisin sitä ikuisesti. Joten lähdin, ja se oli oikea päätös.
Näin matkalla upeita maisemia, vietin aikaa ystävieni kanssa, ja maalasimme ja valokuvasimme ulkona. Kuulimme myös paljon tarinoita paikallisesta kulttuurista, Kveeneistä, asioista, joista minulla ei ollut tietoakaan. Mutta mikä tärkeintä voitin itseni. En koskaan unohda tätä matkaa.
Niko Laurila, kuvataiteen opiskelija Lapin AMK
Country of origin: Finland
