See the text in the original language
At the end of autumn, me and my class made a field trip to Norway. The scenery was incredible, but the weather had often betrayed us. It was no surprise to me, we were close to the sea, so the rain and wind were only natural to it’s climate.
One day we travelled to a collection of old and abandoned war ruins, where we were supposed to paint. The sun was shining and the weather seemed promising. I decided to go for a walk and take pictures of my surroundings, rather than paint. This was a once in a lifetime experience to see some parts of history and the sun happened to be shining. I walked far alone and I wasn’t able to hear my classmates anymore. Where I was, it was quiet, it was good.
White taking pictures, i realized that the sun was covered by gray clouds and the air had gotten moist. It would definitely start raining. I looked at where the clouds were coming from. I looked at the sea, it was still completely silent. In the horizon, small waves were rocking a lonely boat, which would soon be a victim of the rain. The boat was stuck in my head, I thought how the captain of the boat had decided to go on a trip, despite the weather, just like me.
The rain had already started falling down, soaking the ground and me. I packed the camera into it’s case and hurried back to my class, which had already started to get back to our bus.
-Kaisa Linna, Visual Art Student Lapland UAS
Matkustimme loppusyksystä Norjaan luokkani kanssa. Maisemat olivat upeita, mutta sää petti meidät useana hetkenä. En kuitenkaan ihmetellyt asiaa, sillä olimmehan meren vieressä, joten tuuli ja vesisade oli vain luonnollista kyseiselle ilmastolle.
Matkasimme eräänä päivänä hylätyille sotaraunioille, joissa meidän olisi pitänyt maalata. Aurinko paistoi ja sää näytti lupaavalta. Päätin maalauksen aloittamisen sijaan lähteä kuvaamaan ympäristöä, olihan tämä sentään ainutlaatuinen kerta nähdä paloja historiasta ja aurinko sattui paistamaan. Kävelin yksin hyvin pitkälle, en enää edes kuullut luokkalaisiani. Luonani oli täysin hiljaista, siinä oli hyvä.
Räpsiessäni kuvia tajusin, että auringon oli peittänyt harmaa pilviverho ja ilma oli kosteampaa kuin aikaisemmin. Alkaisi varmasti sataa, joten katsoin sinne mistä pilvet olivat matkalla. Katsoin merelle, oli vielä aivan tyyntä. Pienet aallot keinuttivat horisontissa yksinäistä venettä, joka pian jäisi sadekuuron uhriksi. Vene painui mieleeni, mietin kuinka veneen ohjaaja oli päättänyt lähteä retkelle säätiedotuksesta huolimatta, aivan kuin minäkin.
Sade oli alkanut jo hiljalleen tippua maahan, kastellen maan ja minut. Pakkasin kameran pian sen suojalaukkuunsa ja kiirehdin takaisin luokkalaisteni luo, jotka olivat jo palaamassa linja-autolle.
Country of origin: Norway
